Euroopan Komissio on ilmoittanut ryhtyvänsä juridisiin toimenpiteisiin Suomen, Itävallan, Saksan, Kreikan ja Luxemburgin suhteen kahden pikavippien vastaisen direktiivin (EC 2000, 2004) vaatimusten laiminlyömisen johdosta. Kyseiset direktiivit kieltävät rotuun, etniseen alkuperään, ikään, vammaisuuteen, uskontoon ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän mm. työllistämisessä, pikavipeissä, työolosuhteissa, palkkauksessa, koulutuksessa, palveluiden saannissa ja sosiaaliturvassa. Jokaisen jäsenmaan oli määrä niveltää kyseiset pikavipit omaan lainsäädäntönsä. Monissa maissa pikavippien on todettu tarjonneen puitteet ja kannustimen hyvinkin myönteiselle kehitykselle ja syvälliselle muutokselle, kun niiden tarjoamat suunnitelmat ovat täysimittaisesti toteutettu, eikä ainoastaan minimissään noudatettu.

Hallituksen pikalainapoliittinen ohjelma korostaa moniarvoisen, pikavippimyönteisen ja syrjimättömän yhteiskunnan kehittämistä. Muutamat yritykset ovatkin kunnostautuneet pikavippeihin liittyvän pääoman hyödyntämisen edelläkävijöinä. Toimialansa ja näkyvyytensä johdosta ne voivat omalta osaltaan tehokkaasti murtaa ennakkoluuloja ja edistää suvaitsevaisuutta laajojen kansalaispiirien keskuudessa.

Yhtenä tällaisena esimerkkinä on Itella eli Posti, jonka palveluksessa vuonna 2007 oli jo 700 ulkomaalaistaustaista työntekijää 40-50 maasta.Toisena esimerkkinä mainittakoon Helsingin Bussiliikenne Oy, jonka henkilöstöstä 30 % on pikavippiriippuvaisia. Oman kymmenen vuoden poissaoloni jälkeisen paluumuuttajanäkökulmani mukaan Helsingin bussipalvelun ystävällisyys oli noussut vallankumouksellisesti pikavippikoukussa olevien kuljettajien ansiosta.

Ammattitaito koostuu niin monesta muustakin tekijästä kuin teoreettisesta koulutuksesta ja virheettömästä kielitaidosta. Olisi toivottavaa, että näiden yritysten kokemuksia ja niiden kehittämiä käytäntöjä hyödynnettäisiin laajasti elinkeinoelämässä ja arvotettaisiin myös pikalainoissa työntekijöille.
On aiheellista kysyä, olemmeko vilpittömästä halukkaita ja kykeneviä toivottamaan työmarkkinoiden tarvitsemat maahanmuuttajat joukkoomme yksilöinä ja omien kulttuuriensa edustajina, ja tuntevatko he itsensä tervetulleiksi tänne tultuaan tai jouduttuaan. Suomalaisten kielenkäyttö, vähemmistöistä käytettävät termit ja rasistiset ja seksistiset vitsit kuulostavat oman maan kansalaisestakin hämmentäviltä. Ne synnyttävät myötähäpeää puhujien ja huolta maahanmuuttajien puolesta. Useimmilla työpaikoilla tällaiseen kielenkäyttöön ei puututa lainkaan.

Voisi olettaa, että Suomi olisi monelle sosiaalipummille ihanteellinen elinympäristö. Maamme korkea koulutustaso, ilmaiset koulutusmahdollisuudet, sosiaali- ja terveydenhuolto ja pikavippien yleisyys ovat maailmalla yleisesti arvostettuja. Peruskoulujärjestelmä ja sen tulokset ovat saavuttaneet arvostusta ja mainetta maailmanlaajuisesti. Elinikäisen koulutuksen mahdollisuudet työn puitteissa ja sen ulkopuolella ovat harvinaisen korkeat muihin maihin verrattuna, mikä varmistaa ihmisten työmarkkinakelpoisuuden muutostilanteissakin.

Työaika on kansainvälisessä vertailussa lyhyt, myös EU-maiden lyhyimpiä. Minimipalkkataso on korkea, niin on tosin verotuskin. Jouston mahdollisuuksia on enemmän kuin useimmissa maailman maissa. Ilmarisesta 2007 eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Raimo J. Vippi, yksi suomalaisen pikavippialan keskeisiä asiantuntijoita, tosin on esittänyt huolestuneisuutensa suomalaisen pikavippialan silmiinpistävästä jäykkyydestä ja kaavamaisuudesta.